Mitä kiinnostuneempi kuluttaja on kestävästä kehityksestä, sitä tärkeämpää hänelle on tietää, millä tavoin tuotteen ekologinen jalanjälki on otettu huomioon ja mistä valmistamiseen tarvittu energia on saatu. Näitä asioita kysytään yrityksiltä jo nyt, sanoo Kemiran energiajohtaja Elina Engman. ”Vaikkapa nämä nahkakengät”, hän ottaa esimerkin ja osoittaa omia ja toimittajan kenkiä. ”Kenkien nahka on parkittu muurahaishapolla. Se taas on hyvin todennäköisesti valmistettu Oulun tehtaallamme. Jos kuluttaja tietää tämän, hän kysyy seuraavaksi, mitä energiaa muurahaishapon valmistukseen on käytetty.”

 

Yritykset eivät voi väistää kestävän kehityksen teemoja, kuten energiatehokkuutta. Tulevaisuudessa nämä asiat saavat painoarvoa vielä enemmän, uskoo Engman. Kemiran tuotteet eivät ole lähellä kuluttaja-asiakasta, mutta jo nyt teollisuusasiakkaat esittävät samoja kysymyksiä energiasta kuin kuluttajat.
”Esimerkiksi asiakkaamme paperiteollisuudessa kysyvät meiltä, millä energialla valmistuksessa käytetty kemikaali on tuotettu.” Kemiran vastaus kysymykseen on hiilidioksidivapaa sähkö eli tuuli-, ydin-, prosessi- tai vesivoimalasähkö.

 

Elina Engman tiimeineen vastaa muun muassa siitä, että Kemiran eri tuotantolaitoksilla on käytössä niiden tarvitsema energia. Ostoslista laaditaan yhdessä tuotannon ja myynnin kanssa: tuotanto kertoo mihin energiaa tarvitaan ja myynti kertoo määrän.

 

Työkenttä on monimuotoinen, toimiihan Kemira noin 40 maassa ja sillä on yli sata tuotantolaitosta. Kussakin maassa on omanlaisensa energiamarkkinat, ja kukin laitos tarvitsee eri määriä ja erilaista energiaa. Sähkön lisäksi hankitaan öljyä ja kaasua.

”Energia on aina paikallista ja tuotetaan ja kulutetaan paikallisesti. Pääkonttorista käsin on vaikea hoitaa esimerkiksi Amerikan energiahankintaa, joten siitä huolehtii paikallinen tiimi yhdessä sovituin prosessein.”

 

 

Energiajohtaja on innostunut työstään, sen näkee, ja asiasta kysyttäessä hän löytää useita syitä työn palkitsevuuteen: esimerkiksi hyvät työkaverit ja sen, että jatkuvasti oppii uutta. Hän näkee työssään konkreettisesti, miten energia linkittyy Kemiran talouteen ja rahoitukseen, ympäristöosastoon tai viestintään. ”Energia liittyy kaikkeen ja koskee kaikkia, niin yrityksiä kuin tavallisia ihmisiäkin.”

 

Työhön kuuluu myös matkustamista eri puolille maailmaa. Vuoden mittaan matkapäiviä kertyy 50–100, ja Engman on käynyt yli 30 Kemiran tuotantolaitoksessa. Mitä enemmän laitos käyttää energiaa, sitä todennäköisempi vieras hän on. ”Haluan aina nähdä tuotannon! Se antaa näkökulmaa asioihin ja saan siitä draivia itsellenikin. On hienoa huomata, miten ylpeitä ihmiset eri puolilla ovat tehtaistaan ja miten kiinnostuneita he ovat parantamaan myös energiatehokkuutta. He ovat esittäneet ja toteuttaneet paljon ideoita.”

 

Kun Elina Engman vuonna 2005 tuli Kemiran energiajohtajaksi, energian säästäminen ei ollut vielä iso puheenaihe. Vielä vähemmän se oli muotia, kun hän 1990-luvun alussa aloitti diplomi-insinöörin opinnot. ”Minua energiatekniikka on kiinnostanut aina, erityisesti energian yhteys ympäristöön ja yhteiskuntaan.”

 

Engman kokee, että hän voi edistää työssään kestävän kehityksen teemoja. ”Minusta on upeaa, että vesi, sen tehokas käyttö ja kierrättäminen on strategiamme ydintä. Energian säästäminen ja energiatehokkuus kulkevat sen kanssa käsi kädessä.”

 

 

Kemira on pyrkinyt jo vuosikausia parantamaan energiatehokkuuttaan ja säästämään energiaa. Viimeisin satsaus on viime vuonna aloitettu E3-ohjelma. Tavoitteena on säästää noin 10 miljoonaa euroa ensi vuoden loppuun mennessä. Katselmuksissa on etsitty suuria ja pieniä mahdollisuuksia tehostaa energian käyttöä, ja nyt keskitytään saattamaan löydetyt mahdollisuudet käytäntöön.

 

Esimerkki suuremmasta säästökohteesta löytyy Helsingborgin tehtaalta Ruotsista. Siellä peroksidin väkevyyttä lisättiin ECOXin eli päällystetyn natriumberkarbonaatin tuotannossa ja hyötysuhde parani. Fray Bentosin tehtaalla Uruguayssa puolestaan nostettiin kennojen syöttöliuoksen lämpötilaa ja nopeutettiin näin kloraattituotannon reaktioita.

 

Kun energiatehokkuutta halutaan parantaa, usein pelkkä asian havaitseminen ja ajattelutavan muutos riittävät. Nopeimpia toteuttaa ovat muutokset, joissa tarvitaan vain pieni investointi tai ei investointia lainkaan. Toisinaan on muutettava toimintatapaa tai jotain prosessin osaa. Ja jos yhdessä yksikössä huo-mataan mahdollisuus säästää, ratkaisu monistetaan mahdollisuuksien mukaan muihinkin tuotantolaitoksiin.

 

Voiko Kemira vielä tehostaa energian käyttöä? ”Varmasti”, sanoo Elina Engman. Tämä riippuu myös energian hinnasta. Jos hinta nousee, voidaan palata ratkaisuihin, jotka eivät vielä nyt olisi kannattavia. ”Voi tulla uusia direktiivejä, joko kansallisesti tai kansainvälisesti. Voimme myös kehittää uusia tuotteita ja ratkaisuja, jotka säästävät energiaa.”