Automaattinen ravinnemittaus ja kemikaaliannostelun säätö auttaa, kun ravinnekuormitus heittelee.

Iisalmen Vuohiniemen puhdistamon käyttöteknikko Seppo Keskinen kertoo, että 6000 kuutiometrin vuorokautisesta kokonaisvirtaamasta alle viidennes on läheiseltä panimolta tulevia vesiä.

Puhdistamolle tulevasta kokonaiskuormituksesta (BHK) panimon osuus on sen sijaan puolet. Sen vuoksi panimojätevedet tuodaan ensin tasausaltaaseen ja esikäsitellään erikseen biosuodatintornissa ennen kuin ne sekoittuvat esiselkeytyksessä kunnallisiin vesiin. Panimojätevesien sisältämä kuormitus on nelinkertaistunut samalla kun vesimäärät ovat pysytelleet ennallaan. Lisäksi niiden kemiallinen koostumus vaihtelee voimakkaasti, mihin puhdistamon pieneliöt eivät ehdi sopeutua.
Taustalla on olutpullojen vaihtuminen tölkeiksi.

Pullonpesuvesien voimakas vähentyminen on pitänyt panimolla käytettävän vesimäärän samana, vaikka tuotanto on kasvanut jyrkästi. Samalla suhteellisesti aikaisempaa isompi osa panimon jätevedestä on tuotevaihtojen yhteydessä tehtävien laitteistopesujen vesiä, joiden ravinnekoostumus ja happamuus vaihtelevat voimakkaasti, Keskinen selventää.

Iisalmen Vuohiniemen puhdistamon käyttöteknikko Seppo Keskinen

Puhdistamo sopeutuu

Panimovesien fosfori vaihtelee välillä 5-20 mg litraa kohti, mikä puhdistamolla merkitsee 7-15 milligramman vaihteluväliä, kun panimovedet ovat sekoittuneet kunnallisiin vesiin. Tyypillisesti suomalaispuhdistamoilla tulevan veden fosfori liikkuu jossain 3-5 milligramman tienoilla.

Mitä enemmän panimolla on tuotevaihtoja, sitä haastavampaa puhdistamon toiminta on. Esimerkiksi viime kesän helteillä, kun panimo tuotti kolmessa vuorossa pitkiä tuotesarjoja, meillä ei ollut minkäänlaisia vaikeuksia pysyä päästörajoissa. Ja tehtaan seisokkien aikana puhdistamo toimii kuin junan vessa, Keskinen kertoo ja jatkaa Emme me voi ohjata oluttehtaan prosesseja oman prosessimme kannalta ihanteelliseksi, vaan meidän on sopeuduttava tilanteeseen, ja ylläpidettävä hyvää keskusteluyhteyttä jotta tieto kulkisi molempiin suuntiin.

Biologia muuntautuu sen mukaan, millaisia ravinteita puhdistamolle tulee, ja veden ominaisuuksien vaihtelut heikentävät sen toimintaa. Tämän johdosta Vuohiniemessä ajoittain jopa lisätään mikrobeja prosessiin.

Käytännössä biologian ongelmat ilmenevät siinä, että jälkiselkeytykseen tulee huonosti laskeutuvaa rihmamaista bakteerikasvustoa, joka karkaa helposti ravinteineen purkuvesistöön. Myös näkyvyys jälkiselkeytyksessä on pahimmillaan ollut vain kymmeniä senttejä.  

Ravinnekuormituksen mukaan

Laitoksella on jonkin aikaa ollut käytössä Kemiran automaattinen FennoDose-annostusjärjestelmä. Se mittaa viiden minuutin välein jälkiselkeytykseen saapuvan veden liukoisen fosforin määrän ja laskee ja annostelee virtaamatiedon ja fosforipitoisuuden perusteella oikean määrän saostuskemikaalia jälkiselkeytysaltaaseen.

Keskinen arvioi, että jälkiselkeytys toimii nyt huomattavasti paremmin, sillä saostuskemikaalia annostellaan todellisen ravinnekuormituksen mukaan, eikä esimerkiksi pelkän virtaaman perusteella.

Rautakemikaali parantaa huonosti laskeutuvan flokin laskeutumista altaan pohjalle ja saostaa veteen liuenneita ravinteita ja kiintoainetta. Näkyvyyskin on parantunut yli metriin. Kiintoaine on hyvin hallinnassa. Ainoastaan lähtevän fosforin kanssa meillä on vielä ajoittain ongelmia.

Purkuvesistön ääressä, vasemmalta oikealle, Santtu Hiltunen, Aaro Niskanen ja Seppo Keskinen, sekä Kemiran Eelis Kähkönen.

Ongelman lähteille

Annosteluautomaatio on otettu käyttöön myös esiselkeytyksessä, jolloin sillä ratkaistaan itse ongelma – ravinnekuorman heittelyn takia huonosti toimiva ilmastusaltaiden biologia – eikä vain tyydytä leikkaamaan jälkiselkeytyksessä päästöjä, joita tuosta ongelmasta aiheutuu.

Mittaamme jatkuvatoimisesti nyt myös hiekanerotuksesta esiselkeytykseen tulevan veden fosforipitoisuutta ja virtamaa. Käytännössä siihen tarvittiin yksi uusi fosforianalysaattori ja FennoDose-järjestelmän uudelleenohjelmointi. Tarkoitus on saostaa esiselkeytyksessä tarpeen mukaan 20-70% tulevista ravinteista ja siten käytännössä leikata lähes koko ravinnepitoisuuden vaihtelu. Tuleva ravinnekuormitus vaihtelee voimakkaasti ja näin saamme pidettyä biologiseen vaiheeseen menevän ravinnekuormituksen halutulla tasolla. Uskomme, että saamme tällä biologisen prosessin hallintaan.

Keskinen on ollut tyytyväinen FennoDose-järjestelmään käytännössä. Hänen mielestään laitteiston vuokran ja ylläpidon kattava sopimus on järkevä.

Järjestelmä toimii ilman, että meidän pitää tehdä sille mitään. Myös mahdollisuus tarkastella mittaustietoja Kemiran FennoData portaalista on ollut oikein hyödyllinen, sillä saamme tiedot päivittäin otettavista laboratorionäytteistä vuorokauden viiveellä, Keskinen sanoo.

Näin sen pitää olla. Meidän tarvitsee vaan katsella noita kuvia.

______________________________________