Kirjoittanut Aija Jantunen, Municipal & Industrial
Tuskin muistamme aikaa, kun HELCOM (Itämeren suojelukomissio, Helsinki Commission, perustettu 1974) oli ainoa taho, joka jakeli suosituksia Itämeren kuormituksen rajoittamiseen. Tällä hetkellä merta pelastamassa ovat on EU:n, HELCOM:in ja Itämeren ympärysvaltioiden järjestöjen lisäksi uuden ajan ympäristöaktivisteja, joilla on vaikutusvaltaa, resursseja, tahto ja taito saada nopeasti aikaan näkyvää jälkeä. Uskon, että Itämeri ottaa mielellään nopeaan toimintaan heitetyn haasteen vastaan.
Asumajätevesien fosforia ei saosteta läheskään kaikkialla Itämeren ympärillä. Uskomme, että kemiallisen jätevedenpuhdistusteknologian lisääminen olemassa oleviin laitoksiin on nopein ja halvin keino parantaa merkittävästi fosforin päästöjä vesistöihin. Kemiallisella käsittelyllä edesautetaan myös typen poistamista ja parannetaan energiataloutta. Tuloksia saadaan jopa muutamassa kuukaudessa projektin aloittamisesta. Pietarin lounaisen puhdistamon sisältävä mittava investointi sekä siirtyminen kemialliseen fosforinsaostamiseen lähes kaikilla Pietarin laitoksilla näkyy jo nyt itäisen Suomenlahden vähentyneinä leväkukintoina.
Jätevedenpuhdistuksessa syntyy aina lietettä: mitä tehokkaammin puhdistetaan, sitä suurempi on lietetuotto. Lietteen loppusijoitus on kasvava ongelma ja ilman hallittua palautusta luontoon lietteen ravinteet – typpi ja fosfori – voivat ajautua takaisin rehevöittämään vesistöjä tai kasautua kaatopaikoille. Molempia ravinteita, samoin kuin monia muita lietteen sisältämiä hivenaineita, tarvitaan kasvintuotantoon ja levitetään pelloille keinolannoitteina.
Fosfori on uusiutumaton luonnonvara, jonka ennakoidaan loppuvan seuraavan 70 vuoden aikana. Yhden typpikilon valmistaminen kuluttaa puolestaan energiaa 8 kWh. Liete ja sen sisältämät ravinteet kannattaa siksi kierrättää pelloille. Raskasmetallipitoisuudetkaan eivät ole enää aikoihin olleet ongelma lietteen hyötykäytössä. Suomessa peltoon levitettävä orgaanisen lannoitevalmisteen on oltava patogeenivapaata. Kemiran Kemicond –menetelmällä käsitelty liete on hyväksytty Suomessa sellaisenaan käytettävien maanparannusaineiden joukkoon.
Rehevöittämisen pysäyttäminen, kierrätys ja energian käytön minimointi ovat Kemiran anti Itämerelle.
Lue lisää aiheesta Kemian vuosi 2011
>> Kemia