Hajautettu valumavesien mekaanis-kemiallinen puhdistaminen onnistuu.
Insinööritoimisto Saloy on keskittynyt turvetuotannon ja maatalouden valumavesien puhdistamiseen humuksesta, fosforista ja kiintoaineesta. Yhtiön kehittämä uusi mekaanis-kemiallinen puhdistuslaitteisto on mahdollista viedä valumavesien lähteille, sillä se vie vähän tilaa eikä tarvitse ulkopuolista energiaa.
Toimitusjohtaja Tapio Salminen kertoo, että tällä hetkellä menetelmää pilotoidaan Kyyjärvellä turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa yhteistyössä eri viranomaistahojen kanssa. Projekti on osa laajempaa turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelua kehittävää kolmen ministeriön yhteistä TASO-hanketta, jossa tutkitaan erityisesti Saarijärven reitin hajakuormituslähteitä ja niiden torjuntaa.
Ympäri vuoden
Saloy asensi keväällä Kyyjärvellä 30 hehtaarin tuotantosuolle ympärivuotisesti toimivan laitteistokokonaisuuden, johon sisältyi ferrisulfaatin sekoituslaitteisto eli päästösieppari, saostuskaivo sekä pystylaskeutusaltaan ja tehopuomitetun laskeutusaltaan yhdistelmä. Kolme metriä syvän pystylaskeutusaltaan tilavuus on tällä hetkellä 13 kuutiometriä, mutta sen rinnalle asennetaan talvella 30 kuution konttimallinen pystylaskeutusallas. Pilottikoe jatkuu ympärivuotisena loppusyksyyn 2013.
Järjestelmä käyttää saostuskemikaalina Kemiran toimittamaa rakeista ferrisulfaattia, jota annostellaan virtaaman mukaan. Tapio Salminen arvioi, että 10 vesikuutiometrin puhdistamisen kemikaalikustannukset ovat noin kymmenen senttiä.
Laitteisto on sijoitettu suolta vesistöön virtaavaan laskuojaan, jonka vedet ovat ensin virranneet pintavalutuskenttänä toimivan luonnontilaisen suoalueen läpi. Laitteisto on käsitellyt puolen vuoden aikana 160 000 kuutiometriä vettä, ja sillä on päästy humuksen osalta tyypillisesti 65-70 %:n poistotehoon.
Normaalina vuonna 30 hehtaarin turvetuotantoalueelta arvioidaan tulevan noin 200 000 kuutiota valumavesiä.
Reduktioprosentti voisi olla korkeampikin, mutta laitteisto oli alimitoitettu ennätyssateisen kesän 2012 vesimäärille. Lisäsimme kemikaalia ja pumppasimme aggregaatilla saostuskaivoon kertynyttä lietettä noin kuukauden välein.
Kyyjärven laitteisto sijaitsee kaukana voimalinjoista. Raemaista ferrisulfaattia käyttävä päästösieppari soveltuu ojiin, joiden virtaama on 20-30 litraa sekunnissa. Laitteita voidaan asentaa kohteeseen useita rinnan, jolloin vesimäärä voi olla moninkertainen. Päästösieppari tarvitsee yhteyteensä laskeutusaltaan, jossa vesi voi rauhoittua ja lietesakka laskeutua ja jonka pohjalta sakan saa kerättyä pois.
Myös peltovesille
Salminen kertoo, että menetelmä on pilottikäytössä maatalouden valumavesien puhdistuksessa Iittalassa, missä sen avulla on poistettu 91 % pellolta valuvasta fosforista.
Pyrimme saamaan menetelmän maatalouden ympäristötuen piiriin, sillä se poistaa tehokkaasti pelloilta valuvista vesistä fosforin ja humuksen. Se pienentää myös typpipäästöjä humukseen sitoutuneen typen poistumisen takia.
Pelloilta tulevassa vedessä on tyypillisesti 200 mikrogrammaa fosforia litrassa vettä, kun suovesissä sitä on noin 40 mikrogrammaa. Humusta on suovedessä puolestaan 60 milligrammaa litrassa, kun pelloilta sitä tulee noin 10 milligrammaa litrassa.
Meillä on erittäin tehokkaat reaaliaikaiseen mittaukseen pystyvät laitteet. Niidenavulla pystymme nopeasti löytämään ne laskuojat, joista vesistöihin valuu suuria määriä ravinteita. Moderneilla ja kevyillä ratkaisuilla hajakuormitus on mahdollista saada hallintaan jo päästöjen alkulähteillä.