Tulokset ovat osa aiemmin tänä vuonna tehtyä kansainvälistä kuluttajatutkimusta, jonka toteutti Taloustutkimus Kemiran toimeksiannosta. Kyselytutkimukseen osallistui lähes 8 000 Euroopassa ja Yhdysvalloissa asuvaa henkilöä, joista 1 040 oli suomalaisia. Suomalaiset myös katsoivat, että vesi on Suomen arvokkain luonnonvara, metsien ohella.
Nuoret eivät tiedä miten vesijohtovesi tuotetaan
”Euroopan johtavana vedenkäsittelykemikaalien asiantuntijana olemme sitä mieltä, että vedestä, suomalaisten laajasti arvostamasta luonnonvarasta, on tärkeää käydä julkista keskustelua. Monet pitävät puhdasta vettä itsestäänselvyytenä, mutta on tehtävä jatkuvasti töitä sen laadun ja saatavuuden varmistamiseksi tulevaisuudessa. Vesi on jatkuvassa kierrossa oleva rajallinen luonnonvara. Se, miten sitä käsitellään, on ensiarvoisen tärkeää”, sanoo Kemiran vastuullisuusjohtaja Rasmus Valanko.
70% 18–25-vuotiaista ei tiedä, kuinka vesijohtovesi heidän kotiinsa toimitetaan, mistä se on peräisin tai mihin heidän jätevetensä päätyy.
Keskustelu veden arvosta tarpeen
”Se, että kaikkiin suomalaisiin koteihin voidaan toimittaa korkealaatuista juomavettä ja hoitaa jäteveden käsittely turvallisesti ja tehokkaasti, vaatii kuntien ja vesiviranomaisten jatkuvaa työtä ja investointeja. Ihmisillä pitäisi olla parempi tietous tästä työstä, jotta he ymmärtäisivät veden todellisen arvon. Puhdas vesi on kaiken elämän edellytys. Se on myös taloudellinen ja poliittinen kysymys aikana, jolloin ilmastonmuutos aiheuttaa ääri-ilmiöitä, kaupungistuminen lisää paineita käsittelykapasiteetin kasvattamiseen ja vanhenevaa infrastruktuuria on tarpeen uudistaa. Samaan aikaan veronmaksajat ovat haluttomia maksamaan korkeampia vesimaksuja”, toteaa Kemiran Pohjoismaiden myyntijohtaja Vesa Kettunen.
Ihmisillä pitäisi olla parempi tietous tästä työstä, jotta he ymmärtäisivät veden todellisen arvon.
Tutkimukseen vastanneista suomalaisista 68 prosenttia oli sitä mieltä, ettei talousveteen liittyvää verotusta saa kiristää. Lähes kolme neljästä myös katsoi, että on valtion ja kuntien tehtävä varmistaa puhtaan veden toimitus suomalaisiin kotitalouksiin.
”Tutkimuksen perusteella suomalaiset luottavat kotinsa vesijohtoveden juomakelpoisuuteen selvästi enemmän kuin muiden tutkittujen maiden asukkaat. Tämä luottamus on perusteltua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän yhteenvedon mukaan esimerkiksi vuonna 2018 Suomen 153 suurimman vesilaitoksen toimittaman talousveden viranomaisvalvonnan tuloksista 99,99 % täytti talousveden laadulle asetetut terveysperusteiset vaatimukset. Talousveden korkea laatu ja jatkuva saatavuus perustuvat vesihuoltolaitoksilla vedenhankinnassa, vedenkäsittelyssä ja vedenjakelussa tehtävään työhön. Kunnat ovat vesihuollon järjestäjinä ja vesihuoltolaitosten omistajina avainasemassa varmistamassa, että tähän työhön on riittävät resurssit ja osaaminen nyt ja jatkossa,” sanoo vesiasiain päällikkö ja vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö Riina Liikanen Suomen Vesilaitosyhdistys ry:stä.
Veden tuotannosta lyhyesti:
Juomavesi tuotetaan järvistä ja muista vesistöistä saatavasta pintavedestä tai maaperässä olevasta pohjavedestä. Tuotanto on teollinen prosessi, jota koskevat tiukat vaatimukset. Suomessa on noin 100 000 kilometriä maanalaisia vesiputkia, joiden avulla juomavesi toimitetaan kotitalouksiin, sekä noin 400 kunnallista vedenkäsittelylaitosta.
Tuottamamme jätevesi kerätään viemäriverkostoon ja kuljetetaan jäteveden käsittelylaitoksiin. Käsittelyprosesseja ja -laitoksia on erilaisia, mutta niissä kaikissa poistetaan vedestä hiukkasia, ravinteita ja muita haitallisia aineita tiukkojen säädösten mukaisesti ennen veden palauttamista vesistöön. Esimerkiksi Helsingin tapauksessa puhdistettu vesi päätyy mereen. Suomessa viemäriverkosto sisältää noin 50 000 kilometriä maanalaisia viemäriputkia ja kunnallisia jäteveden käsittelylaitoksia on noin 650.