Makean veden merkitystä ei voi korostaa liikaa: ihmiset tarvitsevat sitä pysyäkseen hengissä. Ruoan – sekä lihan että kasvisten – tuottamiseen tarvitaan makeaa vettä ja sitä tarvitaan jossakin vaiheessa myös kaikkien käyttämiemme energianlähteiden hyödyntämiseksi.
Ruokaturvallisuus ja energiaturvallisuus ovat hyvin konkreettisia asioita ja siksi helposti hahmotettavissa. Ne ovat asioita, joita meillä joko on tai ei ole. Vesiturvallisuus on monimutkaisempi kysymys. Veden saatavuus on turvattava moneen käyttötarkoitukseen: vettä tarvitaan juomavedeksi, elintarviketuotannossa, karjataloudessa, energiantuotannossa, piikiekkojen valmistuksessa. Ja luetteloa voisi jatkaa loputtomiin.
”Joidenkin mielestä näiden asioiden välinen yhteys voi vaikuttaa itsestään selvältä, mutta sitä pitää silti tuoda esille nykyistä enemmän”, sanoo alivaltiosihteeri Anne Sipiläinen ulkoasiainministeriöstä.
”Ruokaturvallisuudesta ja energiaturvallisuudestakin on mahdotonta puhua ottamatta samalla puheeksi vettä. Meidän on opittava käyttämään niukkoja vesivarantoja tehokkaasti, jotta voimme parantaa elintasoa kestävästi.”
Päähuomio vesiturvallisuudessa
Vedellä on ollut aina korostunut merkitys suomalaisille. Kolme ministeriötä julkaisi vuonna 2009 Suomen vesialan kansainvälisen strategian. Sen painopistealueena on vesiturvallisuus. ”Se määritellään strategiassa kahdella tasolla”, kertoo vesialan neuvonantaja Marko Keskinen ulkoasiainministeriöstä. ”Turvallisuutta voidaan tarkastella yksilöiden ja kotitalouksien tasolla, jolloin se liittyy terveyteen ja hyvinvointiin. Toisaalta sitä voidaan tarkastella laajempien käyttäjäryhmien kannalta, kuten rantavaltioiden näkökulmasta.”
Vesiturvallisuuden kysymykset ovat melko erilaisia eri tasoilla. Paikallistasolla korostuu puhtaan juomaveden ja viemäröinnin sekä riittävän vedensaannin varmistaminen ruokaturvallisuuden ja eri elinkeinojen tarkoituksiin.
Seuraavalla tasolla vesiturvallisuus voi liittyä esimerkiksi veden toimittamiseen tietylle toimialalle tai käyttäjäryhmälle. Tavoitteena voi olla myös kansainvälisen yhteistyön edistäminen samoja vesivarantoja hyödyntävien maiden välillä. Tällä tasolla vesiturvallisuus on ennen kaikkea resurssien hallintakysymys, ja se liittyy läheisesti alueelliseen yhdentymiseen ja konfliktien välttämiseen. Ilmastonmuutoksen, väestönkasvun ja kaupungistumisen kaltaiset tekijät ovat haasteena molemmilla tasoilla.
Kuva vedenkäsittelylaitoksesta / Lapinlahti